Linux-verkonhallinta – teoria, konfigurointi ja vianetsintä

Linux-verkonhallinta

Oppimistavoite: ymmärtää verkonhallinnan käsitteet, muuttaa asetuksia väliaikaisesti ja pysyvästi Alpine Linuxissa sekä Ubuntu-pohjaisissa järjestelmissä ja perustella havainnot näyttökomentojen ja pakettikaappausten avulla.

Huomio: Kaikki seuraavat tulosteet ovat havainnollistavia esimerkkejä, eivät oikean laboratoriokoneen mittaustuloksia. Tarkista liitännän nimi aina ennen komentojen suorittamista. Esimerkeissä käytetään eth0-liitäntää ja dokumentointiin varattuja IP-verkkoja 192.0.2.0/24, 198.51.100.0/24 ja 203.0.113.0/24.

Etäyhteyden varoitus: IP-osoitteen, oletusreitin tai verkkopalvelun uudelleenkäynnistys voi katkaista SSH-yhteyden. Tee muutokset EVE-NG:n konsolista tai varmista palautusreitti.

1. Liitännät ja osoitteistus

Linuxin iproute2-työkalut näyttävät linkkitilan, osoitteet ja reitit. IPv4-prefix /24 vastaa maskia 255.255.255.0. ip-komennolla tehdyt muutokset vaikuttavat käynnissä olevaan järjestelmään, mutta eivät yleensä säily uudelleenkäynnistyksessä eivätkä välttämättä edes verkkopalvelun uudelleenkäynnistyksessä.

ip -br link – liitäntöjen tila

ip -br link

Esimerkkituloste:

lo               UNKNOWN        00:00:00:00:00:00 <LOOPBACK,UP,LOWER_UP>
eth0             UP             00:50:00:00:0b:00 <BROADCAST,MULTICAST,UP,LOWER_UP>
eth1             DOWN           00:50:00:00:0b:01 <BROADCAST,MULTICAST>

Johtopäätös: eth0 on käytössä ja linkki toimii. eth1 ei ole toimintatilassa; lyhyt tuloste ei yksin kerro, johtuuko tämä hallinnollisesta sulkemisesta vai puuttuvasta fyysisestä linkistä. Tarkista tarkemmin ip -d link show dev eth1.

ip -br addr – osoitteet

ip -br addr

lo               UNKNOWN        127.0.0.1/8 ::1/128
eth0             UP             192.0.2.10/24 fe80::250:ff:fe00:b00/64
eth1             DOWN

ip route show – reititystaulu

ip route show

default via 192.0.2.1 dev eth0 proto static metric 100
192.0.2.0/24 dev eth0 proto kernel scope link src 192.0.2.10

ip route get – valitun reitin simulointi

ip route get 198.51.100.10

198.51.100.10 via 192.0.2.1 dev eth0 src 192.0.2.10 uid 1000
    cache

Tulkinta: Linux aikoo lähettää kohteen 198.51.100.10 liikenteen yhdyskäytävälle 192.0.2.1 liitännästä eth0 ja käyttää lähdeosoitetta 192.0.2.10. Tämä on paikallinen reitityspäätös, ei todiste siitä, että yhteys kohteeseen toimii. uid kertoo reitityskyselyn käyttäjätunnisteen; cache on tulosteen toteutuskohtainen lisätieto.

2. IP-osoitteen ja reittien väliaikainen muuttaminen (Alpine ja Ubuntu)

Nämä iproute2-komennot toimivat molemmissa jakeluperheissä, kun ip-työkalu on asennettu.

Liitännän käyttöönotto ja sulkeminen

sudo ip link set dev eth0 up
sudo ip link set dev eth0 down

Alpine Linuxissa sudo ei välttämättä ole asennettu. Root-käyttäjänä komennot annetaan ilman sudo-etuliitettä.

Lisää tai poista IP-osoite

sudo ip addr add 192.0.2.10/24 dev eth0
sudo ip addr del 192.0.2.10/24 dev eth0

Olemassa olevien IPv4-osoitteiden korvaaminen yhdellä osoitteella:

sudo ip -4 addr flush dev eth0
sudo ip addr add 192.0.2.10/24 dev eth0

Varoitus: flush poistaa kyseisen liitännän kaikki IPv4-osoitteet, myös etäyhteyden käyttämän osoitteen. Älä käytä sitä sokkona SSH-istunnossa.

Tarkista:

ip -4 addr show dev eth0

2: eth0: <BROADCAST,MULTICAST,UP,LOWER_UP> mtu 1500 ...
    inet 192.0.2.10/24 scope global eth0
       valid_lft forever preferred_lft forever

inet on IPv4-osoite, scope global tarkoittaa muuta kuin vain paikallista linkki- tai loopback-käyttöä ja valid_lft forever kertoo, ettei osoitteelle ole asetettu määräaikaista voimassaoloa.

Oletusreitin lisääminen tai vaihtaminen

sudo ip route replace default via 192.0.2.1 dev eth0

Poistaminen:

sudo ip route del default via 192.0.2.1 dev eth0

Tietyn verkon reitti:

sudo ip route replace 198.51.100.0/24 via 192.0.2.254 dev eth0

ip route get 198.51.100.10

198.51.100.10 via 192.0.2.254 dev eth0 src 192.0.2.10 uid 1000
    cache

Tulkinta: Tarkempi /24-reitti ohittaa oletusreitin. Yhdyskäytävän 192.0.2.254 pitää olla saavutettavissa kyseisen liitännän kautta.

Väliaikainen DNS

DNS-asetusta ei muuteta ip-komennolla. Menetelmä riippuu resolvointipalvelusta:

resolvectl status
readlink -f /etc/resolv.conf

Jos Ubuntu käyttää systemd-resolved-palvelua:

sudo resolvectl dns eth0 192.0.2.53
sudo resolvectl domain eth0 lab.example
resolvectl status eth0

Jos /etc/resolv.conf on tavallinen tiedosto ja sen hallinta on käsin tehtävä, tiedostoon voidaan määritellä esimerkiksi:

nameserver 192.0.2.53
search lab.example

Älä korvaa /etc/resolv.conf-tiedostoa käsin, jos NetworkManager, DHCP-asiakas tai systemd-resolved hallitsee sitä: muutos voi ylikirjoittua tai rikkoa nimipalvelun. lab.example on vain esimerkkidomain.

3. Pysyvät verkkoasetukset Alpine Linuxissa

Alpine Linuxissa käytetään usein BusyBoxin ifupdown-tyyppistä verkonhallintaa ja tiedostoa /etc/network/interfaces. Asennuksesta riippuen käytössä voi olla myös muu verkonhallintaratkaisu, joten tarkista ensin ympäristö.

cat /etc/network/interfaces
rc-service networking status
ip -br addr

Staattinen IPv4-osoite

Muokkaa root-käyttäjänä tiedostoa:

vi /etc/network/interfaces

Esimerkkisisältö:

auto lo
iface lo inet loopback

auto eth0
iface eth0 inet static
    address 192.0.2.10/24
    gateway 192.0.2.1

Joissakin Alpine/ifupdown-toteutuksissa verkkopeite voidaan määrittää erikseen:

    address 192.0.2.10
    netmask 255.255.255.0

Kentät: auto eth0 ottaa liitännän käyttöön käynnistyksessä, iface eth0 inet static valitsee staattisen IPv4-asetuksen, address määrittää osoitteen ja gateway oletusyhdyskäytävän.

DHCP

auto lo
iface lo inet loopback

auto eth0
iface eth0 inet dhcp

DHCP-asiakas hakee osoitteen, peitteen ja yleensä reititys- sekä DNS-asetukset palvelimelta.

DNS Alpinessa

Jos /etc/resolv.conf on käsin hallittu tiedosto, esimerkki:

nameserver 192.0.2.53
nameserver 1.1.1.1
search lab.example

DHCP-asiakas voi kuitenkin korvata tiedoston. Jos haluat pysyvästi DHCP:stä poikkeavat DNS-asetukset, ne pitää määrittää käytössä olevan DHCP-asiakkaan tai resolvointipalvelun konfiguraatioon. Älä oleta, että resolv.conf pysyy muuttumattomana.

Muutosten käyttöönotto

Turvallisin tapa on tehdä tämä EVE-NG-konsolissa:

rc-service networking restart

Vaihtoehtoisesti liitännän voi yrittää ottaa alas ja ylös:

ifdown eth0
ifup eth0

ifdown/ifup-komennot vaikuttavat konfiguraation ja senhetkisen tilan mukaan; etäyhteys voi katketa. Tarkista käynnistysautomaation tila:

rc-update show | grep networking

Esimerkkituloste:

networking | boot

Tulkinta: networking kuuluu boot-käynnistystasolle. Jos palvelu puuttuu, se voidaan ottaa käyttöön kyseisessä kokoonpanossa komennolla rc-update add networking boot.

4. Pysyvät verkkoasetukset Ubuntu Serverissä: Netplan

Ubuntu Server käyttää usein Netplania, jonka taustalla toimii systemd-networkd tai NetworkManager. Tarkista ensin:

ls -l /etc/netplan/
cat /etc/netplan/*.yaml

Netplan-tiedoston nimi vaihtelee, esimerkiksi 50-cloud-init.yaml tai 01-netcfg.yaml. Jos cloud-init hallitsee verkkoasetuksia, sen generoimaa tiedostoa voidaan kirjoittaa uudelleen; tee pysyvät muutokset ensisijaisesti asetusten todelliseen lähteeseen.

Staattinen IPv4, oletusreitti ja DNS

Esimerkki tiedostosta /etc/netplan/01-lab.yaml:

network:
  version: 2
  renderer: networkd
  ethernets:
    eth0:
      dhcp4: false
      addresses:
        - 192.0.2.10/24
      routes:
        - to: default
          via: 192.0.2.1
      nameservers:
        addresses:
          - 192.0.2.53
          - 1.1.1.1
        search:
          - lab.example

Tulkinta: renderer määrää taustajärjestelmän, dhcp4: false poistaa IPv4-DHCP:n, addresses asettaa IP:n, routes oletusreitin ja nameservers DNS-palvelimet.

DHCP-asetus

network:
  version: 2
  renderer: networkd
  ethernets:
    eth0:
      dhcp4: true

Muutosten tarkistus ja käyttöönotto

sudo netplan generate
sudo netplan try

generate tarkistaa ja generoi taustakonfiguraation; try kokeilee muutoksia ja tarjoaa mahdollisuuden palautukseen, ellei niitä vahvisteta. Palautus ei ole kaikissa tilanteissa täydellinen, joten konsoliyhteys on silti suositeltava.

Kun konfiguraatio on vahvistettu:

sudo netplan apply
ip -br addr
ip route
resolvectl status

Netplanin YAML-sisennyksillä on merkitystä: käytä välilyöntejä, älä tabulaattoreita.

5. Pysyvät verkkoasetukset Ubuntu Desktopissa ja Linux Mintissä: NetworkManager

Ubuntu Desktop ja Linux Mint käyttävät tavallisesti NetworkManageria. Hallinta onnistuu graafisella työkalulla tai nmcli-komennolla.

Selvitä liitäntä ja yhteysprofiili

nmcli device status
nmcli connection show

Esimerkkituloste:

DEVICE  TYPE      STATE      CONNECTION
eth0    ethernet  connected  Wired connection 1
lo      loopback  connected (externally)  lo

Tulkinta: eth0 on Ethernet-laite, sen tila on connected ja sitä hallitsee yhteysprofiili Wired connection 1. Profiilin nimi ei välttämättä vastaa liitännän nimeä.

Staattinen IPv4, yhdyskäytävä ja DNS

sudo nmcli connection modify "Wired connection 1" \
  ipv4.method manual \
  ipv4.addresses 192.0.2.10/24 \
  ipv4.gateway 192.0.2.1 \
  ipv4.dns "192.0.2.53 1.1.1.1" \
  ipv4.ignore-auto-dns yes

Ota profiili uudelleen käyttöön:

sudo nmcli connection up "Wired connection 1"

DHCP takaisin käyttöön

sudo nmcli connection modify "Wired connection 1" \
  ipv4.method auto \
  ipv4.addresses "" \
  ipv4.gateway "" \
  ipv4.dns "" \
  ipv4.ignore-auto-dns no
sudo nmcli connection up "Wired connection 1"

Tarkista asetukset

nmcli -f ipv4.method,ipv4.addresses,ipv4.gateway,ipv4.dns connection show "Wired connection 1"

Esimerkkituloste:

ipv4.method:                            manual
ipv4.addresses:                         192.0.2.10/24
ipv4.gateway:                           192.0.2.1
ipv4.dns:                               192.0.2.53,1.1.1.1

Tulkinta: Nämä ovat yhteysprofiiliin tallennetut asetukset. Tarkista lisäksi ip addr, ip route ja resolvectl, jotta näet aktiivisen tilan.

Tärkeää: Älä konfiguroi samaa liitäntää yhtä aikaa Netplanin networkd-taustalla, NetworkManagerissa ja käsin tehdyillä ip-komennoilla ilman selkeää hallintamallia. Verkonhallintapalvelu voi palauttaa oman konfiguraationsa.

6. Reititys ja seuraava hyppy

Linux valitsee reititystaulusta pisimmän täsmäävän etuliitteen. Oletusreitti (0.0.0.0/0) on viimeinen vaihtoehto. Seuraavan hypyn pitää olla saavutettavissa valitun ulosmenoliitännän kautta.

ip route

ip route

default via 192.0.2.1 dev eth0
192.0.2.0/24 dev eth0 proto kernel scope link src 192.0.2.10
198.51.100.0/24 via 192.0.2.254 dev eth0

Tulkinta: 198.51.100.0/24 käyttää yhdyskäytävää 192.0.2.254, muu tuntematon liikenne oletusyhdyskäytävää 192.0.2.1. Suoraan kytketty 192.0.2.0/24 ei tarvitse reititintä.

ping – ICMP-saavutettavuus

ping -c 3 192.0.2.1

64 bytes from 192.0.2.1: icmp_seq=1 ttl=64 time=0.52 ms
64 bytes from 192.0.2.1: icmp_seq=2 ttl=64 time=0.46 ms
64 bytes from 192.0.2.1: icmp_seq=3 ttl=64 time=0.48 ms
--- 192.0.2.1 ping statistics ---
3 packets transmitted, 3 received, 0% packet loss

Johtopäätös: Yhdyskäytävä vastaa ICMP-pyyntöihin. Tämä ei vielä takaa, että TCP-portit tai reititys kaikkiin muihin verkkoihin toimivat.

traceroute – reitin näkyvät hypyt

traceroute -n 198.51.100.10

traceroute to 198.51.100.10 (198.51.100.10), 30 hops max
 1  192.0.2.1       0.540 ms  0.480 ms  0.501 ms
 2  198.51.100.10   1.100 ms  1.052 ms  1.090 ms

Tulkinta: Ensimmäinen vastaava reititin on 192.0.2.1, toinen vastaava solmu on kohde. -n estää DNS-nimien hakemisen. Kolme viivearvoa vastaavat kolmea koepakettia. * tarkoittaa, ettei kyseiseen koepakettiin saatu vastausta määräajassa; se ei yksin todista yhteyskatkoa. Linuxin tavallinen traceroute käyttää usein UDP-koepaketteja, mutta käytettävissä voi olla ICMP- ja TCP-tiloja.

7. ARP ja naapuruustaulu

ARP selvittää samalla Layer 2 -linkillä olevan IPv4-osoitteen MAC-osoitteen. Toiseen IP-verkkoon lähetettäessä kone selvittää yleensä seuraavan hypyn MAC-osoitteen, ei etäisen kohdelaitteen MAC-osoitetta. ARP-kyselyä ei tavallisesti reititetä IP-reitittimen läpi.

ip neigh show

ip neigh show

192.0.2.1 dev eth0 lladdr 00:50:00:00:03:01 REACHABLE
192.0.2.20 dev eth0 lladdr 00:50:00:00:02:00 STALE
192.0.2.30 dev eth0 INCOMPLETE

lladdr tarkoittaa linkkikerroksen osoitetta eli tässä MAC-osoitetta. STALE ei sellaisenaan ole vika. INCOMPLETE tai FAILED voi johtua esimerkiksi väärästä VLANista, väärästä osoitteesta, puuttuvasta linkistä tai vastauksen estymisestä.

tcpdump – ARP-kehykset

sudo tcpdump -eni eth0 arp

14:05:10.101000 00:50:00:00:0b:00 > ff:ff:ff:ff:ff:ff, ethertype ARP, Request who-has 192.0.2.1 tell 192.0.2.10
14:05:10.101600 00:50:00:00:03:01 > 00:50:00:00:0b:00, ethertype ARP, Reply 192.0.2.1 is-at 00:50:00:00:03:01

Tulkinta: 192.0.2.10 kysyy broadcast-kehyksellä yhdyskäytävän MAC-osoitetta, ja 192.0.2.1 vastaa. -e näyttää Ethernet-otsakkeen, -n estää nimien resolvoinnin ja -i eth0 valitsee liitännän.

Vianrajaus: jos Request näkyy mutta Reply puuttuu, tarkista vastapää, VLAN, kytkimen MAC-taulu ja mahdollinen ARP-suodatus. Pelkkä puuttuva vastaus ei yksin osoita syytä.

8. DNS ja DHCP

DNS muuntaa nimiä IP-osoitteiksi. DHCP jakaa esimerkiksi IP-osoitteen, peitteen, oletusyhdyskäytävän ja DNS-palvelimet. DHCPv4 käyttää tyypillisesti UDP-portteja 67 (palvelin) ja 68 (asiakas).

resolvectl status – DNS-asetukset

resolvectl status

Esimerkkikatkelma:

Global
       resolv.conf mode: stub
Link 2 (eth0)
    Current Scopes: DNS
         DNS Servers: 192.0.2.53
          DNS Domain: lab.example

Tulkinta: eth0 käyttää DNS-palvelinta 192.0.2.53. stub viittaa tyypillisesti paikalliseen systemd-resolved-välittäjään. Komento ei välttämättä ole saatavilla Alpine Linuxin oletusasennuksessa tai järjestelmässä, jossa systemd-resolved ei ole käytössä.

getent ahostsv4 – nimen ratkaisu

getent ahostsv4 example.com

Esimerkkituloste (osoite on havainnollistava):

93.184.215.14 STREAM example.com
93.184.215.14 DGRAM
93.184.215.14 RAW

Tulkinta: Nimenratkaisu tuottaa IPv4-osoitteen. STREAM, DGRAM ja RAW kuvaavat osoitetietojen socket-tyyppejä, eivät kolmea erillistä verkkoyhteyttä. Todellinen osoite ja tulosteen muoto voivat vaihdella. getent käyttää järjestelmän nimipalvelumekanismia (NSS), joten tulos ei välttämättä tule yksinomaan DNS:stä.

nmcli device show – NetworkManagerin aktiiviset asetukset

nmcli device show eth0

Esimerkkikatkelma:

GENERAL.DEVICE:                         eth0
GENERAL.STATE:                          100 (connected)
IP4.ADDRESS[1]:                         192.0.2.10/24
IP4.GATEWAY:                            192.0.2.1
IP4.DNS[1]:                             192.0.2.53

Tulkinta: Aktiivinen osoite, yhdyskäytävä ja DNS näkyvät samassa tulosteessa. nmcli toimii vain, jos NetworkManager on asennettu ja käytössä.

DHCP-liikenteen tarkkailu

sudo tcpdump -ni eth0 -vv 'udp port 67 or udp port 68'

Esimerkkitulosteesta lyhennetty:

IP 0.0.0.0.68 > 255.255.255.255.67: BOOTP/DHCP, Request
IP 192.0.2.1.67 > 255.255.255.255.68: BOOTP/DHCP, Reply

Tulkinta: Asiakas lähettää DHCP-pyynnön ja palvelin vastaa. Tarkemmat DHCP Discover, Offer, Request ja ACK -viestityypit löytyvät -vv-tulosteen DHCP-optioista. Kaappauksen näkyvyys riippuu ajoituksesta ja liitännästä.

9. TCP, UDP ja vianrajaus

TCP muodostaa yhteyden tavallisesti SYN → SYN/ACK → ACK -kättelyllä ja tarjoaa kuittaukset sekä uudelleenlähetykset. UDP on yhteydetön kuljetusprotokolla eikä tee vastaavaa kättelyä.

ss -lntup – kuuntelevat socketit

sudo ss -lntup

Esimerkkikatkelma:

Netid State  Recv-Q Send-Q Local Address:Port Peer Address:Port Process
 tcp  LISTEN 0      128    127.0.0.1:8000     0.0.0.0:*       users:(("python3",pid=1200,fd=3))
 tcp  LISTEN 0      128    0.0.0.0:22         0.0.0.0:*       users:(("sshd",pid=900,fd=3))
 udp  UNCONN 0      0      0.0.0.0:5353       0.0.0.0:*       users:(("daemon",pid=700,fd=5))

Johtopäätös: Portin 8000 palveluun ei pääse suoraan toiselta koneelta sen IPv4-osoitteen kautta, koska se on sidottu 127.0.0.1-osoitteeseen. SSH kuuntelee kaikissa IPv4-osoitteissa, mutta palomuuri voi silti estää yhteyden.

nc -vz – TCP-portin testaus

nc -vz 192.0.2.20 22

Onnistunut esimerkkituloste:

Connection to 192.0.2.20 22 port [tcp/ssh] succeeded!

Epäonnistunut esimerkkituloste:

nc: connect to 192.0.2.20 port 22 (tcp) failed: Connection refused

Tulkinta: succeeded kertoo, että TCP-yhteyden muodostaminen onnistui; se ei vielä todista SSH-kirjautumisen onnistumista. Connection refused tarkoittaa yleensä, että kohde tai väliin jäävä laite torjui yhteyden aktiivisesti. Aikakatkaisu voi liittyä suodatukseen, reititykseen tai tavoittamattomaan kohteeseen. -v on verbose ja -z testaa yhteyden avaamista lähettämättä sovellustason sisältöä.

tcpdump – TCP-kättely

sudo tcpdump -ni eth0 'host 192.0.2.20 and tcp port 22'

Esimerkkituloste (lyhennetty):

IP 192.0.2.10.50124 > 192.0.2.20.22: Flags [S], seq 1000
IP 192.0.2.20.22 > 192.0.2.10.50124: Flags [S.], seq 5000, ack 1001
IP 192.0.2.10.50124 > 192.0.2.20.22: Flags [.], ack 5001

Johtopäätös: Kolmivaiheinen TCP-kättely onnistui. Jos SYN näkyy toistuvasti ilman SYN/ACK-vastausta, selvitä, missä liikenne katoaa. Jos vastauksena tulee RST, yhteys torjutaan tai palvelu ei kuuntele kyseisessä osoitteessa ja portissa.

10. Tyypillinen vianetsintäjärjestys EVE-NG-laboratoriossa

1. Linkki: ip -br link – onko liitäntä käytössä ja linkki ylhäällä?
2. IP: ip -br addr – onko osoite ja prefix oikein?
3. Reititys: ip route ja ip route get KOHDE – mitä reittiä liikenne lähtee?
4. ARP: ip neigh show ja tcpdump arp – löytyykö seuraavan hypyn MAC-osoite?
5. ICMP: ping -c 3 YHDYSKÄYTÄVÄ – vastaako yhdyskäytävä?
6. Reittipolku: traceroute -n KOHDE – mitä välihyppyjä näkyy?
7. DNS: getent ahostsv4 NIMI – toimiiko nimipalvelu?
8. Palvelu: ss -lntup kohteessa ja nc -vz KOHDE PORTTI asiakkaassa.
9. Paketit: tcpdump molemmissa päissä ja tarvittaessa ASA:n/kytkimen rajapinnoilla.

Esimerkki: PCS1 ei saa SSH-yhteyttä PCS2:een. Jos ip route get näyttää oikean reitin, ip neigh näyttää PCS2:n MAC-osoitteen, mutta nc -vz epäonnistuu, siirry tarkistamaan PCS2:n ss -lntup sekä mahdollinen palomuuri. Jos ARP jää INCOMPLETE-tilaan, tutki ensin Layer 2 -yhteys ja VLANit.

11. Harjoitustehtävät

Harjoitus A – Väliaikainen staattinen osoite

Aseta EVE-NG:n konsolista Linux-koneelle staattinen osoite, tarkista ip -br addr ja ip route get, testaa yhdyskäytävää pingillä ja selvitä, säilyykö muutos verkkopalvelun tai koneen uudelleenkäynnistyksessä.

Harjoitus B – Pysyvä konfiguraatio

Tee sama pysyvästi käytössä olevan jakelun oikealla menetelmällä: Alpine /etc/network/interfaces, Ubuntu Server Netplan tai Linux Mint/Ubuntu Desktop NetworkManager. Varmista käynnistyksen jälkeen ip addr, ip route ja DNS.

Harjoitus C – Väärä VLAN

Siirrä laboratorioportti väärään VLANiin ja tutki, näkyvätkö ARP Request -kehykset ja saadaanko Reply. Tarkista lisäksi Cisco-kytkimeltä show interfaces status, show vlan brief ja show mac address-table dynamic.

Harjoitus D – TCP-vianrajaus

Käynnistä testipalvelu ensin osoitteessa 127.0.0.1 ja sitten osoitteessa 0.0.0.0. Vertaa ss -lntup, nc -vz ja tcpdump -havaintoja. Tee johtopäätös siitä, miksi palvelu voi toimia paikallisesti mutta ei verkon yli.

Muistisääntö: ip näyttää ja muuttaa ytimen tämänhetkistä verkkotilaa. Pysyvät asetukset tehdään järjestelmän varsinaiseen verkonhallintaan. tcpdump osoittaa, mitä paketteja valitulla rajapinnalla todella näkyy – mutta ei yksin kerro, mitä tapahtuu muualla verkossa.